Case: Peatland Selection

The importance of environmental decision making is growing. Private companies and public organizations are facing decisions involving multiple objectives. In particular, focusing solely on financial objectives is no longer enough but taking into account the environmental, social and political objectives is needed. The methods used to solve these environmental problems have been based on heuristic approaches. However, these methods lack the capability to provide optimal solutions as most of the environmental decisions are portfolio selection problems. Robust Portfolio Modeling (RPM) is a decision analysis method that combines mathematical optimization in portfolio selection to incomplete preference information. This incomplete information is common in environmental decision making which includes multiple stakeholders with conflicting views. However, RPM has not been applied before to real-life environmental cases. This thesis will first explore the characteristics of environmental decision making, secondly go through different methods used in environmental decision making and finally apply RPM methodology into peatland selection case. The results of RPM are then compared to the results of the heuristic YODA method previously used in the same peatland selection case. Results indicate that RPM and YODA select highly different type of peatlands. RPM takes better into account the cumulative effects related to portfolio selection than YODA. Therefore, it is argued that RPM might be suitable for environmental decision making

Yhdistelmäpillerien aiheuttamat psyykkiset haittavaikutukset

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia psyykkisiä haittavaikutuksia yhdistelmäpillerit voivat aiheuttaa, kuinka pian psyykkiset haittavaikutukset ilmenevät yhdistelmäpillerien käytön aloittamisen jälkeen sekä annetaanko yhdistelmäpillerien käyttäjille tarpeeksi tietoa mahdollisista haittavaikutuksista ennen pillerien käytön aloittamista. Aihe on mielenkiintoinen, koska yhdistelmäpillerit ovat naisen luonnolliseen kuukautiskiertoon vaikuttavia lääkevalmisteita. Aineistoa kerättiin Internetistä kolmelta keskustelupalstalta. Aineistonkeruussa käytettiin tutkimuskysymyksiin viittaavia hakusanoja. Tutkimuskysymykset muodostuivat opinnäytetyön tarkoituksesta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja tutkimustuloksia kuvattiin kolmella taulukolla. Taulukoissa käytettiin keskustelupalstoilta otettuja sitaatteja. Keskustelupalstoilta saadun aineiston tueksi haastateltiin myös terveydenhoitajaa eri teemojen avulla ja haastattelu liitettiin kokonaisuudessaan työhön. Teemat liittyivät tutkimuskysymyksiin ja muihin yhdistelmäpillerien käyttöön liittyviin asioihin. Tutkimustulosten mukaan yhdistelmäpillerit aiheuttivat osalla naisista seksuaalista haluttomuutta, masentuneisuutta, itkuherkkyyttä ja hermostuneisuutta. Haittavaikutukset ilmenivät ensimmäisten viikkojen aikana yhdistelmäpillerien käytön aloittamisen jälkeen tai vasta vuosien päästä. Riittävä tiedonsaanti mahdollisista haittavaikutuksista vaihteli paljon eri terveysasemien ja hoitohenkilökuntien välillä. Käyttäjän oma aktiivisuus tiedonhankinnassa oli myös tärkeää. Tutkimustulokset olivat samansuuntaisia kuin terveydenhoitajan haastattelussa sekä aiemmissa aiheeseen liittyvissä tutkimuksissa. Aihetta voisi tutkia esimerkiksi Webropol-kyselyllä, jotta haittavaikutusten määrä tulisi tarkemmin esille. Kohderyhmänä olisivat tällöin myös ne naiset, joilla on myönteisiä kokemuksia yhdistelmäpillereistä.The purpose of the thesis was to examine what kind of adverse mood effects oral contraceptive pills may cause, how long it takes to notice the adverse mood effects after starting the oral contraceptive pills, and did the users get enough information about the adverse effects before they started using oral contraceptive pills. The subject is interesting because oral contraceptive pills affect the natural menstrual cycle of women. The data for this thesis was collected from three different forums on the Inter-net. Search words related to the subject were used to collect the data. Content analysis was used to analyse the data and the results were represented in three tables. The quotations from the forums were used in the tables. There was also an interview with a public health nurse. Different themes were used in the interview and the whole interview was attached to the thesis. The themes were related to the subject. The results of the study show that the oral contraceptive pills caused lack of sexual desire, depressed mood, sensitivity for crying and nervousness to some of the users. Adverse mood effects came up during the first weeks after starting the use of the oral contraceptive pills or it took years for them to come up. There was significant variation of getting enough information about the adverse effects between different health centres and nursing staffs. The clients’ own activity on getting the information was important too. The results of this study were quite similar to the results gained from the interview of the public health nurse and from the other studies about this subject. Further study is required to examine the amount of the adverse effects for example with Webropol-survey. Then there would be positive experiences too about the oral contraceptive pills among the target group

Kirjallisuuskatsaus balanced scorecardin sovelluksista humanitaaristen avustusjärjestöjen tarpeisiin

Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus, jossa perehdytään balanced scorecardin erilaisiin versioihin humanitaarisissa avustusjärjestöissä ja myös laajemmin voittoa tavoittelemattomissa organisaatioissa. Voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden yleiset erityispiirteet yhdistettynä humanitaaristen avustusjärjestöjen spesifeihin erityispiirteisiin luovat poikkeavan ympäristön suorituksen mittaukselle ja siten balanced scorecardin muodoille. Keskityn työssäni käsittelemään tarkemmin Kaplanin ja Nortonin (2004) voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden balanced scorecard mallia sekä Schifflingin (2014) asiakaskeskeistä ja Anjomshoae et al. (2017) dynaamisen balanced scorecardin mallia. Näiden mallien pohjalta luodaan myös yhdistelmämalli, jolla pyritään huomioimaan eri versioiden keskeisimpiä kehitysehdotuksia balanced scorecardin soveltamiselle. Edellä mainittujen mallien analysointi paljastaa, että kaikissa niissä on omat puutteensa, joiden vuoksi ne eivät pysty täysin huomioimaan humanitaaristen avustusjärjestöjen tarpeita. Tutkimuksen tulosten valossa vaikuttaisi, että toimivan mittariston kehittäminen humanitaarisille avustusjärjestöille vaatisi vielä jatkotutkimuksia koskien niin balanced scorecardin sovellusten lisäkehittämisiä kuin empiirisen tutkimusdatan saamista järjestöiltä